Eli laitetaas pystyyn. En varmaan ole ainoa, joka ei uskalla roikkua pääalaspäin (kiitos Olgan, joka melkeinpä pakotti voittamaan pelkonsa ja jeesasi tässä), jotka eivät osaa pyörähtää tangolla venäyttämättä selkäänsä/kättänsä/pakaraansa. Ainoa, joka on täynnä hiertymiä, mustelmia ja jomotusta.

Toinen tankotunti menty siis ja tunsin itseni ihan idiootiksi, tosin onnelliseksi sellaiseksi, kun oli niin hauskaa. Tänään esittelin pojulleni sota-arpiani eilisestä, eli hiertymää jalkapöydässä, mustelmia polvissa, reisissä ja hiertymää polvitaipeessa.

Toka tunti meni pyörähdysten osalta paremmin...mitä nyt muutaman kerran tipuin kipeästi polvilleni. Istuminen taasen ei onnistunut ollenkaan, vaan poltin reidet niin, että meinas kyyneleet kirvota silmiin.

Kauhulla odotan seuraavaa tuntia, joka on viikon päästä ja sadattelen, kun ei kotona tankoa, jolla vois iisisti harjotella noita helpompia juttuja ja saada tankovarmuutta.

Mutta olen löytänyt itsestäni taasen uusia lihaksia joiden olemassaolosta en ollut edes tietoinen.

No et varmasti ole ainoa , mutta kuulostaa kyllä aika hurjalta että menit jo toisella tunnillasi roikkumaan pää alaspäin. Ei niillä ykköstason tunneilla ole tarkoitus tehdä kaikkia liikkeitä heti, vaan pitemmälle ehtineet tekevät niitä vaikeampia ja uudemmat vasta pyörähdyksiä ja kevyitä kiipeilyjä. Minusta on aika vaarallista mennä roikkumaan ennen kuin on vielä kunnon tuntuma tankoon ja siihen, millä vauhdilla sieltä valutaan alas missäkin tilanteessa. Itse treenasin viisi viikkoa muita juttuja ennenkuin edes yritin inverttiä tai takanojaa! Sama juttu jos tuntuu että oikeasti venäytät tai satutat muuten jotain lihasryhmää - älä ihmeessä tee mitään sellaisia liikkeitä! Venäytyksestä toipuminen voi kestää viikkoja. Mustelmat ja hiertymät ovat sallittuja , niistä toipuu viikossa, mutta ei niitäkään kannata ehdoin tahdoin itselleen hankkia! Jos niitä tulee paljon, se kertoo siitä että tekniikassa on vielä parantamisen varaa, kuten tietenkin ensimmäisten viikkojen aikana onkin! Ja polville putoaminen voi myös olla tosi vaarallista. Jos niin kävi joutsenpyörähdyksissä, niin koeta huolehtia siitä että varpaat osuvat lattiaan ennen polvia, eli pidä nilkat ja varpaat ojennettuina mutta hiukan alempana kuin polvet.

Eli tsemppiä mutta ota rauhallisesti edes ensimmäinen kuukausi! Sulla on kaikki aika maailmassa sen jälkeen kiristää tahtia .

Kas kun tutun kuulosta . Itse olen jo Taso2 kurssilla, ja SILTI aika moni asia tuottaa hankaluuksia. Meillä on aina samalla tangolla kaksi tyttöä, ja kun musta tuntuu että joku ei suju, niin en viitsi jäädä siihen tuskaileen ja vääntelehtiin että toinenkin kerkeää tehdä oman vuoronsa temput
Tarkoituksena olis nyt hankkia se perkl tanko tässä mahd. pian, jotta voi kotona treenailla rauhassa. Uskon, että jutut alkaa sujumaan kun saa rauhassa pohtia niitä elämääkin suurempia ongelmia siellä tangon nokassa .

Oma tanko auttaa ihan älyttömän paljon, se on totta. Varttikin omalla tangolla omassa rauhassa tekee ihmeitä, kun voi keskittyä juuri siihen yhteen asiaan yksinään.

Mä oon kyllä kauhea mammari, kun yli kk tonttuillu tangolla enkä siltikään
pää alaspäin ollut .
Takanojaa en pysty kyllä tänäänkään vastustaa

Se on muuten hassu juttu, että munkin pitää esitellä niitä
mustelmia. Mieskin meinas yks kerta jotta tuntuu oudolta maksaa siitä
että mä saan kipiää.
Aika harvoin kyllä saa kunnolla kipiää, eikö pienet kolhut kuulu lajiin
ku lajiin.

Tasuni: Siis joo, en olisi roikkunut pääalaspäin, ellei siinä olisi ollut joku pitämässä musta kiinni ja tukemassa. Mä oon niin pelkuri, että en suostuisi roikkumaan. Täytyy muistaa pitää nilkat polvia alempana. Ja noita venähdykdiä...kun ei oikein vielä ite tajua, että missä se oman kehon raja menee, niin tulee ehkä välillä yritettyä liikaa. Jopa venyttelyissä, alkulämmittelyissä

Ishtar: Mkä on takanoja Ishtar, kolhut kuuluu lajiin ku lajiin. oma ukkoni ku alkoi harrastamaan Kravmagaa, potkunyrekkeilyä sekä Defendoa ja tuli himaan ihan kammoissa mutselmissa ni sain paskahalvauksen ja aloin jo uhkailemaan, että jää harrastus siihen,e nnenkuin tulee ruumisautolla himaan

Hyenna: Itellänikin se tanko on toivelistalla, mutta en tiedä miten ihmeessä mä ton ukon pään taivutan. Sillä itse tarvin paljon enemmän aikaa harjoitteluun, mitä tunnilla on. Vaikka onkin oma tanko käytössä. Mutta niissä mennään aika hurjaa vauhtia eteenpäin kuitenkin.

Ja on se pentele, ko välillä kädet liukuu niin, että siltä tangolta tulee alas kuin luoti ja sitten ne liimaantuukin niin, että muu kroppa heilahtaa tangonympäri ja sitte onkin mustelmaa kyljessä (lonkassa) ku siihen tankoon rymähtää.

Waikeeta!

Jatkotason liikkeist' löytyy tältä sivustolta.

http://tankotanssi.blogspot.com/search/label/nimet

Käyn sieltä äsken luikkimassa taas kaikkia. Kamera on kyllä hyödyllinen
keksintö, huomasin kun kuvasin liikkeitä,että attitude heelissä jalat on eri tasolla.
Raivostuttavaa huomata tuollaisia.
Tää tyttö jää varmaan jumittamaan ikuisiksi ajoiksi tiettyihin liikkeisiin, liian perfektionisti

Ishtar: täytyy käydä tutustumassa.

Mites muilla? Mulla iankin juilii vieläkin reidet maanantian tunnista. Nyt ei ollut jokainen lihas yhtä kipee, kuin ekan tunnin jälkeen. Tosin tässä toisella tunnilla sain tehtyä paljon juttuja, jotka ekalla ei luonistuneet sitten yhtään.

Reidet on kipeet ja koppurat?!? Siel on oikeesti sellaisia "kovia" kohtia.

Melkeinpä kauhulla odotan tota kolmatta tuntia. Vaikka niin se kaik menee. Ei tää kyllä helppoa ole, kun joka paikkaan sattuu ja särkee ja tietää, että seuraavalla viikolla sama juttu taas Ja silti odottaa kuin kuuta nousevaa. Voisi muuten verrata noihin mukuloiden syntymään. Ihanaa saada muksu, mutta herran jee, ku se pitäis uloskin saada!

Mites muuten (ei onneksi itsellä tälläistä tilannetta), miten raskaana ollessa? Saako tankotanssia harrastaa? Onko olemassa edes mitään ohjeita? Jossain vaiheessahan se maha tule vastaan, mutta muuten?

Ärsyttää muuten ihan sikana, kun broidi ja sen vaimoke on ihan vaivaantuneita, kun puhun mun tankotanssista ja katsovat hiukan kieroon ja vaihtavat aihetta! Prkl!! Ja kun yritän selittää, että on enemmänkin akrobatiaa, eikä strippauksesta tietoakaan, niin pyörittelevät vaan silmiään ja tokaisevat "joo, joo, niin justiinsa" yms.

Eniten ehkä ärsyttää se, että tiedän 100% varmasti, jotta käly olis haka tässä lajissa ja että se varmasti tykkäis siitä, jos vaan tunnille uskaltautuis mukaan, kun on muksunsa pullauttanut ja valmis jumppailemaan. Mutta kun tuo näyttää luulevan, että olen hakemassa Gentlemans Clubiin töihin

Ja hauskaa oli, kun isukille kerroin, jotta olen ruvennut tätä harrastamaan, niin se oli ihan pihalla ja ku selitin jotain akrobatiasta niin se hehkutti vaimoilleen, että "mun tyttö on alkanut akrobatiksi!". Taitaa vieläkin luulla, jotta mä strippasin mun edellisessä työssä, kun vielä välillä kysyy, että mitäs mä oikeesti työkseni tein edellisessä paikassa?!

Noh..ei oo ainakaan mun isukki käynyt tissibaareissa, se on varma

Se oli muuten takanoja, jota viimetunnilla kokeiltiin. Mulle siis sama kuin pääalaspäin kun käsillä lattiaan koskin.

Mikähän mua tällä viikolla vaivaa, kun kirjoitan väärien liikkeiden nimiä
Tarkoitin takaotetta.

Raskauden aikana ei suositella tankoilua. Mutta youtubessa näin olikohan se studio veenan (siis sen tädin) tankoiluvideon jossa se oli kyl ihan selkeesti raskaana ja veteli siellä jotain viiden minuutin koreota. Et tunnille siis vähän kitkerästi varmaan otetaan, mutta kotonahan jokainen voi tehdä mitä haluaa.

Mitä noihin pahkuroihin ja muuhun vartalon kipuiluihin tulee, niin varmasti menevät ohi kunhan keho tottuu. Vieläkin tosin tulee sellasta et jos ei oo juurikaan tangolla ollut esim. yli viikkoon, niin kaikki paikat kipeytyy.

No eihän nyt kahden tunnin jälkeen kannata vielä yhtään tuskastua jos kaikki, tai yhtään mikään, ei vielä suju ihan täydellisesti!
Ja uskomatonta kyllä, kroppa tottuu pikkuhiljaa eikä kipua enää tunnu muuta kuin uusia temppuja tehdessä, kunnes taas niihinkin tottuu! Ja naureskelijoille voit näyttää sitten kun saat oman tangon kotiin tai kuvattua treenejäsi nauhalle...kyllä se hymy sieltä hyytyy ja vaihtuu ihailuun "mäkin haluan oppia tota!"

Raskaana tankoilu on vähän sama kuin minkä tahansa muunkin intensiivisen lajin harrastus raskaana...

Eli jos oot aina muksusta asti ratsastanu ja oot siinä hyvä ja tunnet sun hevosen, niin mikäpä siinä ratsastaessa. Toisaalta taas jos oot ratsastanu pari kuukautta/vuotta etkä ole vielä kauhean hyvä ja hyppäät raskaana vieraan hevosen selkään... No, ei fiksua. Sama juttu vaikkapa laskuvarjohyppäämisen, seinäkiipeilyn tai telinevoimistelun kanssa.

Tangolla kun tulee sitten putoamisriskin lisäksi vielä niveletkin ongelmaksi. Eli raskausajan hormonit löystyttävät nivelten liitoksia (jotta synnytys sitten loppuvaiheissa onnistuu). Olkapää on muutenkin polven lisäksi yksi monimutkaisimmista nivelistä, mitä kropasta löytyy. Nivelet on muutenkin tässä lajissa kovilla, niin itse en kovin hanakasti lähtisi raskaana tankoilua suosittelemaan kenellekään.

Toisaalta taas jos on koko ikänsä liikuntaa harrastanut ja tankoilu sattuu olemaan se oma laji... No, jokaisen itsensä päätettävissä tämä asia. Itse en tunneille raskaana olevia henkilöitä ottaisi. Jos minulla olisi jonkun muun lajin tai terveysalan puolelta enemmän tietoa raskauden aikaisista muutoksista niin kenties tunnille, jonka aikana ei noustaisi ilmaan mitenkään (ei pyörähdyksiä tai istuntoja) saattaisin raskaana olevan poikkeustapauksessa ottaa, esim. polttarit. Mutta kun en ole asiassa kouluttautunut niin taidan jättää väliin senkin.

No niin, kiitos vastauksista raskautta koskien! Kun alkoi vaan mietityttämään. Nuoriahan tässä vielä ollaan ja jos joskus istten perheenlisäystä sattuisikin tulemaan

Kolibri: En mä tuskastu, no hätä. Täytyy myöntää, että mulla ei koskaan ole ollut niin hauskaa liikkuessa, kuin tankotanssi tunnilla. JA ensimmäistä kertaa tulokset näkyy näin nopeesti! Eli venyvyyttä löytyy kehosta ihan uudella tavalla. Ja voimaa.

Opetin ite tänään muksuille (teinini harrastaa tanssia ja keskimmäinen jumppaa) viimekertaisia lämmittelyjä ja venyttelyitä Meitin pikkupojukin innostui ja siinä jumpattiin sitten sievässä rivissä ja mamma sai potkua kylkeen ja hanuriin

Mutta jos totakin lajia on harrastanut suht pitkään, niin osaakohan sitä olla harrastamatta, ainakaan alkuraskaudesta? Tosin kohdun kiinnikkeiden juilimiset ja noi nivelten ongelmat kai kyllä nopeasti palauttavat maanpinnalle?