Kyselisin että mistä olette innostuneet aloittamaan tankotanssin? Ja mietittekö sitä että leimaako se jollakin tavalla jos harrastaa kyseistä lajia??
Yleisin reaktio ainakin itselläni on ollut kun olen kertonut ihmisille että harrastan tankoamista niin monet luulevat että strippaan tms.. aina saa olla selittämässä asiaa
Itse ainakin haluaisin olla ajamassa pois tätä mielikuvaa että kaikki lajin harrastajat ovat strippareita tai muuten vaan halukkaita esittelemään vartaloaan. Törmäsin eilen erääseen blogi kirjoitukseen joka sai vereni kiehumaan tässä linkkinä http://tuultajatyventa-rikissa.blogspot.com/2011/10/tankotanssi-pornoa-kerran-pornoa-aina.html

Itellä harrastus lähti vitsistä kaverin kanssa, että mennään kokeilemaan. Kaveri harrasti jonkun aikaa, mutta minä menin ja rakastuin : D
Ei minun mielestä olisi oikeasti mitään leimaamisen aihetta, mutta ne jotka ei itse ole kokeillut, on mulle kauhistellut asiaa
Menisi vaan kokeilemaan tunnille niin turha vinkua sen jälkeen

Tuolla Tankotanssia eri medioissa -otsikon alla onkin jo keskustelua tuosta blogitekstistä.

Itse en kyllä muista yhtään miten lajista innostuin, vaikka siitä ei ole vielä vuottakaan. En todellakaan seurannut lajia mitenkään tarkkaan ennen kuin itse aloitin, Oonasta olin nähnyt telkkarissa jonkun pätkän ja jotain mainintoja sieltä täältä, mutta esimerkiksi ensimmäiset videot katsoin oma-aloitteisesti vasta kun olin jo käynyt tunneilla. Oma tietämykseni tangon kanssa tanssimisesta rajoittui lähinnä strippaukseen, mutta jotenkin osasin kuvitella mitä kaikkea muutakin sillä tangolla voi tehdä kuin käyttää sitä tukena plattareilla pystyssä pysymiseen Eniten mua tankoilussa kiehtoi se voiman ja kauneuden/seksikkyyden/naisellisuuden liitto.

Muiden ihmisten mahdolliset negatiiviset ajatukset lajista eivät ole minua koskaan kiinnostaneet enkä millään lailla pelännyt leimautumista tai häpeillyt harrastustani alussakaan. Eipä mulle ole kyllä mitään negatiivista tai noita stripparikommentteja (muuten kuin vitsillä) koskaan sanottukaan, jopa vanhempani tiesivät heti mistä on kyse vaikkeivät todellakaan ole erityisen "ajan hermolla" tällaisten nuorison harrastusten suhteen

Olen haaveillut tankotanssista jo kohta 2 vuotta, perähikiällä asuessani ei koskaan tullu kuitenkaan hommattua tankoa ja tällä alueella oli aivan turha silloin haaveillakkaan tunneista. Ensimmäistä kertaa taisin kyseisestä lajista lukea jostaki täydellisten naisten haastattelusta, osa niistä näyttelijöistä sitä siinä niin hehkutti. Kaveri aloitti tankoilun harrastamisen kotioloissa 2010 syksyllä ja kuvat ja videopostaukset oli omiaan kyllä nostamaan kiinnostusta lajia kohtaan ennestään! alkoipa kaveri vetämään paikallisella salilla tuntejakin nyt tänä syksynä, siitä sain sen viimeisen potkun perseelle, menin tunnille ja totesin että tätä mie haluan harrastaa!

Ekoja kertoja ku törmäsin tankotanssiin oli kun katsoin Felixin Miss Pole Dance Australia esityksen vuodelta 2006. Tosin taisin katsoa sen pari vuotta myöhemmin...kauan aikaa sitten kuitenkin.
Jostain netin kätköstä sen löysin. No sitten taas hiljaiseloa oli.

Tosiaan sitten Shadow alotti tankoilun ja jossain vaiheessa se tarttui itseenkin.

yhdellä sanalla OONA!
mun poika on käynyt kolme neljä vuotta gymillä lasten jumpassa ja oonaa sivusta seuranneena ja ihailleena haikailin monta kertaa et joskus mä uskallan kokeilla=) viime keväänä vihdoin ja viimein uskalsin mukaan ja rakastan lajia yli kaiken..
ikinä en o joutunut selittää lajivalintaani kellekkään,enemmän kaikki palaute on ollut superpositiivista ja kannustavaa!
mikään muu laji mun mielestä ei oo näin toisiaan kannustava kuin tankotanssijat ovat toisilleen..näin ainakin mun mielestä.
kiitos inspiraatiosta Oonalle.

Asiasta on tullut aina silloin tällöin vitsailtua kavereiden kanssa tyyliin "punttis käy tylsäksi, mennään kokeilemaan jotain muuta. Miten ois tankotanssi?" ja sitten tuo Ashta pääsikin väijyttämään poloisen pandan ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Hauskaahan tuo on ja saa kyllä pariinkin kertaan sanoa, mitä harrastaa jos joku erehtyy kysymään. Ei ole se yleisin harrastus miehelle

Tietty tuo keskivartalokeskeisyys on myös plussaa, saa omaa lajia ajatellen kunnon rääkkiä vatsat kun tangolla pyörii. Alkoi nuo muut vatsatreenit jo vähän kyllästyttämäänkin.

Ite lähin kokeilemaan lähinnä silkasta uteliaisuudesta ilman mitään sen suurempia odotuksia. Rakastuinkin lajiin sitten täysin! Mua ei ole koskaan kiinnostanut hirveästi mitä muut lajista ajattelevat. Olen kyllä sitten valistanut tietämättömiä. Minusta pieni provosointi on lähinnä kutkuttavaa tällaiselle kapinalliselle sielulle, kuin minulle.

Kaveri sattui kysymään toiselta irkissä että tuu kokeilee tankotanssia ja ilmotin siihen keskustelun väliin että milloin ja missä ja mitä mukaan ja sitten seuraavana päivänä olin tangolla. En millään tavalla sitä ennen ollut pohtinut asiaa enkä oikeestaan sillonka aattelin vaan että kaikkea pitää kokeilla ja tässä sitä nyt ollaan. Alku oli hankalaa mutta kyllä se silti koukutti. Olen edelleen varma että tankovalmistajat lisäävät jotain koukuttavaa ainetta tankoihin mikä ihon läpi kulkeutuu elimistöön tankoillessa minkä takia tangolle on vain päästävä ja päästävä uudelleen vaikka kuinka välillä turhauttaa.

"Olen edelleen varma että tankovalmistajat lisäävät jotain koukuttavaa ainetta tankoihin mikä ihon läpi kulkeutuu elimistöön tankoillessa minkä takia tangolle on vain päästävä ja päästävä uudelleen vaikka kuinka välillä turhauttaa." oon ehdottoman samaa mieltä! Kyllä siihen tankoon jää vaan niin koukkuun, itsellä ainakin ensimmäinen laji joka on jaksanut kiinnostaa vielä sen alku innostuksen jälkeenkin

Harrastan valokuvaamista ja eräällä kuvauskeikalla oli kuvaamassa eräiss' polttareissa tankotanssituntia. Oli ihan pakko päästä itsekin testaamaan, kun en kuvaajana tietenkään tunnille osallistunut. Hetken keräsin rohkeutta ja sitten ekalle tunnille ja sillä tiellä ollaan.

Mä muistan ihailleeni strippareita, jotka osas tangolla tehdäkki jotain ja haaveilinki joskus omasta tangosta omassa kodissa, mutta se oli vaan semmosta haaveilua. En ois ikinä uskonu, että mulla ihan oikeesti se tanko joskus tönöttäis kämpässä pystyssä Konkreettisesti se sitte lähti siitä liikkeelle kun olin Be-Bopissa esitanssijana töissä ja omistaja hankki sinne tangon ja sano "Tos on tanko, tanssi sillä". Siellähän sitte räpelsin yleisön edessä tietämättä yhtään mitä kaikkea sillä voi tehdä Kyllä sitä jonkun verran oppi ihan vaan kokeilemalla mitä tapahtuu ku tekee näin ja näin. Jossain vaiheessa sitte rupesin netistä etsimään tietoa ja Iinan tiesin yhdeltä toiselta foorumilta ja siitä se sit lähti kunnolla käyntiin. Kiitos vaan Ekille siis käskystä tanssia tangolla

Mukavaa huomata että olen omalta osaltani innostanut ainakin muutamaa tyyppiä lajin pariin (suurinta osaa tää minun hehkutus ja treenipostaukset on varmaan vaan ärsyttäny) x))
Jonkin verran olin tankoilua nähny, en kamalasti. Yhtään tankoilijaa en tienny nimeltä...Vaikka toisaalta laji on aina jotenkin kiehtonut...ehkä sen "likaisen" maineen takia. Minun sisäinen kapinallinen tahtoo tehä kaikkea sitä mitä muut paheksuu

Oma kohtaamiseni tangon kanssa ei menny niin kuin elokuvissa. Kävin kokeilemassa tankoilut Helsingissä RTP:llä toissakesänä (2010) ja no...eka kerta oli mitä oli xD Eihan mulla ollu voimaa yhtään ja joku palomieskin oli niin mahottoman vaikea!! Ihmeen kautta sain kumminkin ekan takanojan onnistuun heti ekalla tunnilla (:O) Toisella tunnilla sama meno jatkui, karuselli tais olla ainoa juttu jonka sain jotenkin onnistuun. Tuntien jälkeen olin kuin turpaan saanu, mustelmia kroppa täynnä ja joka lihasta särki. Silti polte tangolle oli niin mieletön, että samana syksynä tilasin tolpan kotiin ja aloin itsekeni pähkäileen, että mitäs tällä nyt tehdään Ja täsä ollaan vieläkin Treeni-into ei ole laantunut ja kehitys on ollu kieltämättä mieletöntä

Mulla ei onnistunut ekalla tunnilla yhtään mikään, ihan järkyttävää kohellusta En kyllä osaa nättejä pyörähdyksiä tehdä vieläkään, ees sitä palomiestä... Itse ilmoittauduin (tyhmän)rohkeana heti kymmenen kerran alkeiskurssille joten automaattisesti tuli tuon katastrofin jälkeen mentyä viikon päästä uudestaan, tosin olisin varmasti mennyt muutenkin. Mikä hitto tuossa putkenpätkässä koukuttaa niin että vaikka joka paikkaa särkee ja mikään ei ota onnistuakseen niin silti haluaa vaan lisää? Itse olen liikunnan suhteen ollut aina luovuttajatyyppiä joka ryömii siitä missä aita on matalin, mutta tangolla olen yllättäen löytänyt itsestäni sisukkaan ihmisen joka haluaa oppia sellaisiakin asioita jotka vaativat pitkällistä hampaat irvessä tahkoamista. Kummallista, mutta en valita

Menin ekalle tunnille kaverin pyynnöstä. Ajattelin, että kyllä mä nää osaan. Se olikin sitten vaikeampaa ja rankempaa, mitä kuvittelin ja tuli vähän sellainen kiukku, että kyllä mä noi jutut opin! No sitten alkoi tulla niitä onnistumisen elämyksiä ja aloin janota enemmän. Näin se taisi mennä.