No hui Chiyuri, oliko varmasti alkeisryhmä? Tosin tiedän yhden tutun joka meni jollekin vlopun intensiivitunnille niin sielä kans olkanousua sai yrittää ja kyllähän sillä mimmillä lihasta riittää niin pystyy yrittäänkin mutta ei tod ollu tekniikka kunnossa (ei ole ikinä käynyt perus/alkeistunneilla) ja vissiin ohjaajakaan ei sitten ollut kunnolla apuna joten meinas tulla pää edellä alas (vissiin kai tulikin mutta ei käynyt pahasti). Tiedä sitten oliko sielä muut edistyneitä jo minkä takia sitten moista edes harjoiteltiin. Itse kyllä haluan ymmärtää ensinnäkin tekniikan ja pointin miten ja millä saan itseni sielä pysyyn ja sitten toisekseen jos jotain menee pieleen miten "pelastaudun". Ei pelkkä lihas voi määrätä (ja itsellä ei sitä ongelmaa ole että lihasta edes löytyisi yrittämiseen ) ja jos tosiaan ei ole yhtään tankoilua tai parikin tuntia vaan takana niin ei olkanosu sinne kyllä kuulu, imo.

Itsellä kyllä kokemusta siitäkin että joskus neljännellä-viidennellä tunnilla koitettiin invertoida ja hirveetä repimistä/räpellystähän se oli, onneksi en sentään rikkonut itseä. Kyllähän sekin varmasti joillain onnistuu vaikka ekalla tunnilla mutta jos vaan ei tekniikka natsaa, ei uskalla eikä ole tippaakaan voimaa niin auttaako sitten paikkoja rikkoa väkisin yrittämällä dunno, kovin yksilöllistä mikä on kellekin sopivaa ja ei ja millon on.

Olikohan se sitten tuo etureisipolvitaitepito... Tosiaan toinen jaloista menee siten, että polvitaipeessa on tanko ja jalka on puristettuna kiinni, ettei tipahda tangolta ja toinen "alempi" jalka oli suorana tankoa vasten "vaakatasossa." Sen jälkeen kun oli tukeva jalkaote tangossa, niin päästettiin kädet irti ja taivutettiin kroppaa kohti lattiaa. Joo-o, onpa taas erittäin hienot selitykset. : D Maikka puhui polvipidosta, mutta hyvä tietää tämänkin oikea nimi. : )

Se on koipireisipito!

No ei vaan. Sille vaan muodostui täällä foorumilla sellainen lempinimi. Sitä nimenomaan harjotellaan ykköstasolla.

Hahaha okei! : D Mä vähän ihmettelinkin, kun maikka puhui polvipidosta ja myöhemmin kattelin, niin polvipito näytti kyllä ihan erilaiselta. Nojuu, pito kuin pito, mutta mulla se ei kovin hyvin pitänyt. ; D

Soila, oli ihan varmasti alkeisryhmä Luulen vaan että muut oli siellä paljon edistyneempiä kuin minä, niin siksi mentiin heti olkanousuihin. Mutta olihan se vähän turhan hurjaa

^No joo, sinänsä ymmärrettävää että olkanousua sitten tehtiin, mutta helpompi ja mukavampi olisi aloittelijoille että alkeisryhmä on vain alkeistason liikkeille ja muuten mennään muille kursseille/ryhmiin jos halutaan edistyneempiä tehdä. Tuleehan sitä aloittelijoille/mitään vielä tankoilusta tietämättömille ihan kauhee kuva/pelko tankoilusta ja tuntee itsensä entistä surkeammaksi jos tommosiin törmää ekalla kerralla eikä välttämättä tosiaan ymmärrä että ei todellakaan ollut alkeisjutuista kyse (vaikka moiselle tunnille luulikin menevänsä) peruspinnit ja istuminenkin riittää jo siihen että vähän jäsnkättää että tuleeko tästä mitään ja olinpa paska ym.

Mun mielestä alkeisryhmässä opetetaan vaan sellasia liikkeitä mitkä sinne kuuluu. Jos alkaa olkanousut sun muut kiinnostaan niin sitte mennään edistyneemmille tasoille. Kamala kokemus vasta-alkajalle alkaa olkanousua vääntään. Tässä sais opettaja katsoa peiliin!

Chiyuri, olisikohan tunnilla ollut tarkoituksena tutustua saksipotkuihin käyttäen eri olkanousuotteita? Tiedän että Jyväskylässä tuntisuunnitelmaan kuuluu alkeistunneilla tutustua olkanousuotteisiin saksipotkua tehdessä, mutta tarkoitus ei ole riuhtaista itseään ylös tangolle asti, siihen ei alkeistunneilla edes kehoiteta. Jos tunnilla on ollut joku edistyneempi joka on halunnut kokeilla onnistuisiko saamaan jalat tangolle? Jyväskylässä ainakin alkeistunneillakin joskus käy edistyneempiä kotitreenaajia tai jatkotasoisia oppilaita hiomassa perustekniikkaa. Saksipotkuja tehdään kuitenkin alkeistunneilla eri otteilla siksi, että ne tulisivat tutuiksi ja niihin totuttaisiin, opettaja saattaa myös selittää että niistä voidaan taitojen karttuessa jatkaa olkanousuun. Jatkotunneilla olkanousut opetetaan vaihe vaiheelta ja turvallisesti.

Kyllä ne oli ihan tasan tavallisia olkanousuja eikä saksipotkujen harjoittelua Siellä oli tosiaan muita edistyneempiä oppilaita joille olkanousut olivat muistaakseni ihan sopivia mutta itse tunsin vaan itteni täysin hömelöksi siellä Mutta jokainen opettaja tekee asiat tavallaan, eikä minulle suurempia traumoja tai vammoja sieltä siunaantunut.

Mun näkökulmaahan ei kysytty, mutta tarjoan sen silti... Aina jos sanotaan että "olkanousuja ekalla tunnilla" mulla nousee automaattisesti niskakarvat pystyyn. Mutta sitten, kun pysähdyn ajattelemaan.

Esimerkiksi itse pidän useinkin sekoitettuja alkeis-jatkotunteja. Itse asiassa meillä studiolla on sekoitettuja ryhmiä aika paljonkin, joko alkeis-jatko tai jatko-edistyneet, sillä sekoittamalla ryhmät alkeisoppilailla on aina hyvä malli ja inspiraatiota edistyneemmistä oppilaista, ja jatkotason oppilailla on enemmän mahdollisuuksia käydä tunneilla, kun suurin osa tunneista ei ole pelkkää alkeistasoa. Eri liikkeitä opettaessa tasoerot tehdään hyvin selväksi, aloitetaan kaikkien kanssa helpommasta, ja jos haluaa siirtyä vaikeampiin kysytään opettajalta ensin eikä lähdetä omin nokin pähkäilemään.

Näin ollen jos esimerkiksi edistyneempien kanssa tehdään vaikkapa invertistä toukkia ja ayshoja, alkeisoppilaiden kanssa voidaan tehdä tavallista kiipeämistä, tai hahmotella jalkoja oikeaan asentoon inverteissä olkapää lattiassa selällään. Ja kyllä, joskus jos edistyneiden kanssa tehdään olkanousujen alkeita perusinvertin sijaan, voivat alkeisoppilaat tehdä saksipotkuja tai vaikkapa vatsalihasnostoja lattialla samassa asennossa. Tai kerrataan alkutunnin pyörähdyksiä.

Jos on osaava ohjaaja, joka osaa huomioida oppilaiden yksilöllisen taitotason sekä ottaa kaikki oppilaat kuitenkin tasapuolisesti huomioon, ei "olkanousuja ekalla tunnilla" ole välttämättä mikään ongelma. Kunhan ei ole kyseessä se mielikuvien daiju ohjaaja, joka työntää väkisin ensikertalaisia ylös. Tai oikeasti laittaa ensikertalaiset tekemään niitä olkanousuja eikä teetä aloittelijoille tekniikkaharjoitusta tai helpompaa versiota tilalla.